Kuinka moni on ostanut jonkun kierrätysmateriaaleista tehdyn tuotteen? Globe Hopea, Seccoa,...?

Meidän perheestä noita jonkin verran löytyy. Ostaminen kivaa kun sen voi itselleen perustella tavallista eettisempänä. Ja varsinkin kun design on noilla usein onnistunut. Hyvähyvä ekologisesti suuntautuneet muotoilijat ja vaatesuunnittelijat - tyylikkäitä tuotteita!!!

Mutta onko noiden tuotteiden laatu, siis kestävyys, ollut tavallista parempi?

Meidän kokemuksiemme mukaan ei. Valitettavasti. Itse asiassa monien korujen ja vastaavien pienten esim. herkkää muovia tai kangasta sisältävien käyttöesineiden kohdalla laatu on ollut välttävää ja jopa huonoa. Kerran palautin kuukaudessa hajonneen korun ja sain uuden ilmaiseksi. Hyvää asiakaspalvelua, mutta se uusikin koru hajosi kuukaudessa. Olisin saanut kolmannenkin ilmaiseksi, mutta tämä kirjoitus selittänee lukijalle miksi en ottanut...

Maailman ylivoimaisesti suurin uhka lähivuosikymmenet on energiankulutus ja co2-päästöt. Siihen verrattuna raaka-aineiden kulutus ja jätteet ovat marginaaliongelmia. Jätteet sivuosassa varsinkin Suomessa kun tänne oikeasti vielä kaatopaikkoja mahtuu ja paljon.

Kierrätysmateriaalit säästävät hieman raaka-aineita. Kiva juttu, mutta ei tee raaka-aineasiasta sen tärkempää. Jätteitä kierrätyusmateriaalit eivät edes säästä, sillä kierrätystuotteetkaan eivät yleensä ole ikuisia. Kaatopaikalle nekin ennemmin tai myöhemmin päätyvät. Onneksi vasta myöhemmin, mutta sinne samalle kaatopaikalle kuitenkin. Jätettä niistäkin silloin tulee, eli kierrätys on vain kaatopaikkajätteen uudelleenajoittamista eikä poistamista.

Kun raaka-aineesta valmistetaan tuote, niin energiaa kuluu ja co2-pilvi pöllähtää taivaalle. Niin tapahtuu aina, oli materiaali sitten uutta raaka-ainetta tai kierrätettyä raaka-ainetta. Vaikka vastuulliset yritykset yrittävät pitää kulutuksen ja päästöt tosi pieninä, niin nollaan niitä ei fyysisiä tuotteita tehdessä saada.

Hienon modernin kierrätystuotteen pohjana ollut alkuperäinen materiaali on siis joskus 70-, 80-, tai 90-luvulla valmistettu tuotteeksi. Silloin kului energiaa ja tuli päästöjä. Vaikkapa 100 yksikköä energiaa ja 100 yksikköä päästöjä 100 yksikköön raaka-ainemateriaalia.

Joku osti valmiin tuotteen, käytti sen loppuun ja heitti pois. Jos tuote olisi mennyt kaatopaikalle niin enää ei olisi kulunut paljoa energiaa valmistuksen jälkeen, jätettä vain olisi syntynyt. Loppusaldo siis noin 100 yksikköä energiaa, 100 yksikköä päästöjä ja 100 yksikköä jätettä kaatopaikalla.

Mutta sitten tuli Kierrätysfirma ja otti tuotteen itselleen. Ja taas siihen tungettiin vähän energiaa ja päästöjä kun se muotolitiin uuteen käyttötarkoitukseen. Vastuullinen Kierrätyusfirma ehkä tunki siihen 'vain' 20 yksikköä energiaa ja 20 yksikköä päästöjä.

Sitten eettisesti valveutunut kuluttaja ostaa Kierrätysfirman valmistaman tuotteen. Valitettavasti tuote hajoaa vuoden käytön jälkeen. Jos tuote silloin päätyy kaatopaikalle, niin siihen 100 yksikköön kaatopaikalle saapuvaa jätettä onkin Kierrätysfirman ansiosta tässä esimerkissä kulutettu jo 120 yksikköä energiaa ja 120 yksikköä päästöjä. Jos tuote päätyy vielä muutaman kerran Kierrätysfirmalle ja uudelleenmuokattavaksi ennen kaatopaikkaa, niin kaatopaikalle lopulta saapuvaan 100 yksikköön jätettä onkin käytetty jo 160 yksikköä energiaa ja päästöjä.

Kierrätysfirma siis pakkaa 100 yksikköön kaatopaikalle menevää jätettä energiaa ja päästöjä lähes yhtä tehokkaasti kuin Zippaus pakkaa dataa 100 megatavun tiedostoon.

Kun asiaa tarkastelee kaatopaikan kannalta niin sinne tulee joka tapauksessa joskus se 100 yksikköä jätettä. Kaatopaikan kannalta on sama tuleeko jokin materiaalimöykky sinne nyt vai 2 vuoden päästä kun kaatopaikat ei ole suuri ongelma Suomessa. Kun jäte sinne kuitenkin joka tapauksessa päätyy, niin eikö olisi parempi että se päätyisi sinne sivutuotteinaan 100 yksikköä energiaa ja päästöjä eikä 120 tai 160 yksikköä energiaa ja päästöjä? Ilmastonmuutoksen kannalta kun ei ole sama meneekö energiaa vähän enemmän vain vähemmän. Sitä pitää mennä vähemmän!

Moitin siis Kierrätysfirmoja siitä, että ne valmistavat joskus tuotteita, jotka joka tapauksessa päätyvät muutamassa vuodessa kaatopaikalle välttävän laadun vuoksi. Silloin Kierrätysfirman toiminta vain pahentaa ilmastonmuutosta. Toiminta vain kuluttaa energiaa ja ainoa hyötyjä on kaatopaikka kun jätteen saapuminen ajoitetaan uudestaan ja jätteeseen on tungettu vähän enemmän energiaa ja päästöjä käyttöajan pidentämiseksi.

Eivät Kierrätysfirmat tietenkään ole ainoita, jotka tekevät tällaista kertakäyttökulutustavaraa. Pitäisi toki moittia kaikkia firmoja, jotka sellaista roskaa tekevät ja vielä enemmän niitä isompia kuin pieniä Kierrätysfirmoja. Mutta erityismaininta Kierrätysfirmoille tulee siitä, että ne ainoina onnistuvat myymään tämän 'tiimaritavaran' niille, jotka eivät Tiimarista muovia ikinä ostaisi. Markkinointikikka jolla onnistutaan toteuttamaan lähes mahdoton myyntitavoite.

Muutaman vuoden kestävien kertakäyttötuotteiden ostaminen on väärin. Se on niin suurta syntiä, ettei sitä saa näkymättömäksi verhoilemalla ostoksen 'vihreäksi'.